Instagram
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
Isonnevantie 8
00320 Helsinki
Kanslia puh. (09) 4774 180
syk@syk.fi
Kartta
Kuvat: 

Alumnit

Alaotsikko: 
SYKE ry
Teksti: 

SYKE Ry:n vuosikokous pe 6.4. koulun kirjastossa. 

Kevään SYKE-ilta järjestetään ravintola Teatterissa 16.5. klo 18.30 alkaen.

 

Tervetuloa mukaan!

 

SYKEry somessa:

LinkedIn (https://www.linkedin.com/groups/5137689 )

Facebook (https://www.facebook.com/sykalumni/?ref=ts&fref=ts)

 

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun (SYK) alumneilla on oma yhdistys, SYKE ry.

 

SYKE ry:n tarkoituksena on

  • Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun entisten oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan jäsenten (sykkiläinen) yhteistoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen
  • entisen ja nykyisten sykkiläisten vuorovaikutuksen lisääminen
  • nykyisten sykkiläisten harrastusten ja muun toiminnan tukeminen ja
  • koulun arvojen ja tavoitteiden tukeminen sekä kulttuuriperinteiden ja yhteisöllisyyden vaaliminen.

 

Materiaalia

 

 

Kuvat: 
Alaotsikko: 
Liity jäseneksi
Teksti: 

Sykkiikö sydämesi edelleen SYK:lle? Tervetuloa mukaan!

 

Maksuohjeet vuoden 2017 jäsenmaksun maksamiseksi

  • Jäsenmaksu 2017 osalta 20 euroa, kymmenen vuoden jäsenyys 200 euroa
  • Tilinumero: Danske Bank FI14 81469710 0794 18. Lisää viestikenttään sukunimesi ja etunimesi.
Kuvat: 
Alaotsikko: 
Vuoden sykkiläinen
Teksti: 
  • Vuoden sykkiläiset 2017 merenkulkuneuvos Juha Nurminen ja kuvataiteilija Maaria Wirkkala
  • Vuoden sykkiläiset 2016: toimitusjohtaja Miki Kuusi ja näyttelijä Elina Salo
  • Vuoden sykkiläiset 2015: opettaja, kirjailija, kouluneuvos Kirsti Mäkinen ja kirjailija Jussi Valtonen
  • Vuoden sykkiläiset 2014: toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja arkkiatri Risto Pelkonen 
  • Vuoden sykkiläinen 2013: muusikko Tuomari Nurmio

Juha Nurminen syntyi Helsingissä 28.4.1946,

pyrki ja pääsi keväällä 1955 SYK:n uuden 10-vuotisen kokeilukoulumuodon ensimmäiselle luokalle.
Tämän luokkatason oppilaita, koekaniineja, koulun legendaarinen johtajatar Anna-Liisa Sohlberg kutsui leijoniksi: you are lions and I am the lion tamer.

Ehdokkaamme selvisi kunnialla ”sirkus Sykistä”, joten lakkiaisia vietettiin toukokuun 1965 lopussa.
Ehdokkaastamme tuli siis SYK:n alumni tuona vuonna 1965.

Matikkalinjalainen ehdokkaamme oli kuitenkin myös humanisti.
Vapaa-aikaan kuului monipuolinen musiikin kuuntelu – usein ehdokkaamme kotona, koska siellä oli kuulemma luokan parhaat stereot. Samoin taide kiinnosti, luulenpa, että ARS 61 -näyttelyssäkin käytiin.
Tärkein vapaa-ajan harrastus lienee kuitenkin jo teininä ollut purjehdus ja meri, mikä muuttuu
jatkossa isoksi osaksi elämänuraa.

Koulun penkiltä alumnimme jatkoi korkeakouluopintoihin Helsingin kauppakorkeakouluun, josta valmistui ekonomiksi 1969 ja kauppatieteiden maisteriksi 1972.

Varsinaisen työuransa (toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä) alumnimme on tehnyt perheyhtiö John Nurminen Oy:ssä, jossa hän edustaa jo neljättä polvea.
John Nurminen Oy on muuten perustettu samana vuonna kuin SYK eli 1886.
Minun ikäiseni muistavat vielä hyvin John Nurmisen Oy:n mainoslauseen:
Älä wälitt’, ann’ Nurmise wälittä.

Perheyritys John Nurminen Oy toimii edelleen, mutta erilaisilla toimialoilla ja tehtävissä kuin viime vuosituhannella.
Tytäryritys, John Nurminen Events, on tuottajana isossa, maailmaa kiertävässä, avaruushistorian näyttelyssä, joka kertoo hyvin muistamastamme kuunvalloitushistoriasta.
Lisäksi John Nurminen Oy on sijoittajana eräissä kestävän kehityksen ja clean tech –toimialan yrityksissä.

Juha Nurmisen elämäntyö ei kuitenkaan rajoitu yritysmaailmaan.
Lapsuudesta asti hänen kiinnostuksensa kohteena on ollut meri:
ensin purjehduksen, sitten sukelluksen sekä merenkulun ja kartografian historian harrastuksen kautta.
Vuonna 1992 perustettiin hänen aloitteestaan John Nurmisen Säätiö, jonka tarkoituksena on vaalia merenkulun ja merihistorian kulttuuriperinnettä. Säätiö on toiminut aktiivisesti merikulttuuri- ja meriympäristöasioissa.

Kulttuuritoiminnan pohjana ovat Nurmisten (Matti-isän ja Juha-pojan) keräämät ja säätiölle lahjoittamat
meritaide-, antiikkikartta- ja meriantiikki-kokoelmat.
Säätiö kustantaa julkaisuja, järjestää näyttelyitä, lainaa aineistoaan näyttelyihin ja
johtaa Itämeren suojeluun liittyviä ympäristöhankkeita.

Juha Nurminen on viimeisten 30-vuoden aikana toiminut lukuisien meriaiheisten näyttelytoimikuntien jäsenenä tai puheenjohtajana.
Tässä muutamia kiehtovia näyttelyiden nimiä:

Meren suola ja leipä (1986)
Koillisväylä viikingeistä Nordenskiöldiin (1992)
Mare Balticum – 2000 Itämeren historiaa (1996)
Ultima Thule – Pohjoiset löytöretket (2001–2002)
Meritaiteen mestareita – Merimaalauksia 400 vuoden ajalta
Monia näyttelyitä on upeasti täydentänyt informatiivinen ja kaunis katalogi.
John Nurmisen Säätiöllä onkin laaja Juha Nurmisen aloitteesta syntynyt kustannustoiminta.
Tehokas yritysjohtaja-alumnimme on aktiivinen meritaiteen, merenkulun, tutkimusmatkailun ja tieteen historian teosten kustantaja ja myös itse tietokirjailija. Erityisen tyypillistä näille tietokirjoille, joita säätiö on tähän mennessä julkaissut 33 kappaletta, on laadukas tietopohja sekä näyttävä, esteettinen layout ja kuvitus.

Mainitsen tässä vain muutamia nimiä, esimerkkeinä John Nurmisen Säätiön kustannustoiminnan monipuolisuudesta:

Maailma piirtyy kartalle (maailmankartan kulttuurihistoriaa)
Meritie – navigoinnin historiaa
Ultima Thule – pohjoiset löytöretket
Mare Balticum - 2000 vuotta Itämeren historiaa
Koillisväylä - Viikingeistä Nordenskiöldiin
Miehet merellä (luotsauksen historiaa)
Valo merellä (majakoitten historiaa)

Useimmissa näistä Juha Nurminen on toiminut päätoimittajana ja osassa kirjoittajanakin.

Juha Nurmisen kansalaisaloite Puhdas Itämeri vuodelta 2004 on osa John Nurmisen Säätiön ympäristönsuojelutoimintaa. Tämän hankkeen turvin on muun muassa aloitettu tehostettu, kemiallinen fosforinpoisto Pietarin suurimmalla jätevedenpuhdistamolla.

Vuonna 2005 kansainvälisten huippuyliopistojen Alumni-yhdistykset (mm. Harvard Business School ja London School of Economics) myönsivät Vuoden maineteko-tunnustuksen Juha Nurmiselle, ”joka on osoittanut johtajuutta ja yhteiskuntavastuuta, käynnistäen valtiolliset rajat ylittävän hankkeen puhtaamman Itämeren puolesta.”
Juha Nurmiselle myönnettiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2008 Itämeren historiaan, kulttuuriin ja suojeluun liittyvästä ansiokkaasta työstä. Osuvasti hänestä kirjoitti ET-lehti artikkelin Itämeren ihmemiehenä vuonna 2010.

26.11.2010 tasavallan presidentti myönsi Juha Nurmiselle merenkulkuneuvoksen arvonimen, jo kolmannessa polvessa.

Kun Juha Nurmisen CV:tä tutkii, niin väistämättä tulee mieleen: navigare necesse est, vivere non est.
Juha Nurminen on uupumaton merenkulkija sekä löytö- ja tutkimusmatkailija, hän on sitkeä yrittäjä ja yhteiskunnallinen hyväntekijä. SYK on ylpeä alumnistaan ja kiittää häntä suostumisesta
vuoden 2017 miespuoliseksi sykkiläiseksi.
SYKE ry:n ja kaikkien läsnä olevien puolesta haluan osoittaa lämpimät ja kiitolliset onnentoivotuksemme Juha Nurmiselle.

 

Maaria Wirkkala on Suomen johtavia kuvataiteilijoita. Hänelle paikka ja tapahtumat ovat aina luomistyön pohjana, ja hän antaa näin itselleen vapauden olla päättämättä ennakkoon mitä työ pitää sisällään.Paikat ovat olleet hänelle tärkeitä ja paikoista se kaikkein tärkein lienee ollut Inarin erämaa. Kun muut lapset kesämekoissaan söivät jäätelöä, niin hänen perheensä kalasti Lapissa tiettömien maiden takana ja luotti kalaonneen. Talvet kuljettiin Lapissa porolla kuin sadussa konsanaan. Soutuveneellä posti kuljetti luomistyön kappaleita sääskien ja taitelijoiden ihmeteltäväksi edestakaisin, niin muotit, mallit kuin Mäntyniemen pienoismallin. Näitä tarinoita oli kaupunkilaisten kavereiden vaikea välillä ymmärtää.
Hän syntyi perheeseen, jossa työ oli luomistyötä. Hänen isänsä, akateemikko Tapio Wirkkala, ja äitinsä Rut Bryk, joka oli suomalaisen keramiikkataiteen uudistaja, sekä jo aiemmat taiteilijoiden sukupolvet suvussa innoittivat varmasti taiteeseen.
Koulun valintaan vaikutti mahdollisesti SYK:n rooli kielikouluna, sillä sykkiläisemme ei itse valinnut koulua. Vanhemmat matkustivat paljon ja liekö niin, että vanhemmat ajattelivat lapsen tarvitsevan laajan maailmankuvan sekä laajan kielitaidon. Kouluun kuljettiin Lauttasaaresta, ja koulusta liikenevä aika, mm. pitkä 3 kuukauden kesäloma, vietettiin Lapin erämaassa, Italiassa tai muuten matkoilla vanhempien mukana. Lappi ja Italia, mielenhämmentäjät, kuvailee sykkiläisemme.
Hän ei ollut kouluihminen omien sanojensa mukaan, mutta kuitenkin hyvä koulussa. Hänellä on ihania muistoja Eila Kautosta, joka oli mm. hänen luokanvalvojansa, englanninopettaja Leena Soiviosta sekä historianopettaja Tuure Vierroksesta. Hän piti kovasti kielistä ja äidinkielestä sekä koulun sallivasta ilmapiiristä. Diplomaattien lapset ja luovat tyypit hyväksyttiin. Vuoden Sykkiläisemme kirjoitti SYKistä uuden Haagan rakennuksen juuri valmistuttua seitsemänkymmenluvun alussa, vaikka oli jo harkinnut Ateneumiin siirtymistä vuotta ennen kirjoituksia.
Kirjat olivat jo hankittuna psykologian opintoihin, sillä ihmismieli kiinnostaa, mutta tie vei kuitenkin SYKin jälkeen Taideteolliseen korkeakouluun ja kuvataiteen pariin. Hänen töitään on ollut julkisesti esillä paljon Suomessa vuosien saatossa, mutta nykyään yhä enemmän ulkomailla, mm. Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Italissa, sekä viime vuosina paljon myös Japanissa.
Vuoden Sykkiläisen seuraavat työt esitetään Japan Alps Art Festivalilla ja sitten Tokiossa.
Hyvät naiset ja herrat, Vuoden Sykkiläinen on tänä vuonna mm. Ars Fennicalla ja Pro Finlandialla palkittu, ja mm. Suomea jo kolme kertaa Venetsian biennaalissa edustanut, kuvataiteilija Maaria ”Maaru” Wirkkala. Lämpimät onnittelut!

**Taitelijamme ensimmäinen työ, Enkeli-tapetti, on muuten edelleen tuotannossa Pihlgren & Ritola tapettitehtaalla. Ja koska hän sen teki? 5-vuotiaana! **

 

Aino-Elina Salo syntyi Helsingissä 9.3.1936, aloitti syyskuun 1. päivä 1945 SYK:n I luokan B-osastolla. Samana lukuvuotena koulun johtajattareksi valittiin filosofian maisteri Anna-Liisa Sohlberg. Ranskan kielen opetuksen (ylipäätään kielten opetuksen) uudistaminen oli madame Sohlbergin kontribuutio valtakunnallisella tasolla.
SYK:ssa hän oli koulun perinteisen näyttämötoiminnan primus motor. Tarkalla silmällä hän valitsi näyttelijälahjakkuudet Minkun Actors Studioon. Hänen mukaansa oli näyttelijäksi syntyneitä oppilaita, jotka esiintyivät jo alaluokkien konventeissa sellaisella antaumuksella, ettei heidän taipumuksensa kohdalla jäänyt epäilyn sijaa. Juuri tällainen oli Elina Salo, joka 10–12 –vuotiaana esiintyi frakkiin ja silinterihattuun sonnustautuneena taikatemppujen tekijänä ja silmänkääntäjänä niin vilkkaana vuolaan puhe- ja eletulvan syytäjänä, että hän hämäsi kaikki katsojansa ja sai Minkusta pysyvän ihailijan ja ystävän. Ei siis ollut ihme, että Elina esiintyi lähes kaikissa näytelmissä, erityisen muistettavasti Molièren Sievistelevissä hupsuissa sekä Agapetuksen Syntipukissa.

Elina Salo suoritti ylioppilastutkinnon keväällä 1955 ja sen jälkeen näyttelijäopinnot teatterikoulussa 1955–58.
Opintojen lomassa tai lomilla alkoi myös hänen pitkä uransa Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa.
Alkuaikojen ”suomi-filmeissä” ja Aarne Tarkaksen farsseissa Elina Salon tärkeimpiä ominaisuuksia olivat pirteys, herttaisuus, tyttömäisyys ja taitava tekniikka Suomen elokuvagurun, Peter von Baghin, mukaan.
Ei siis ole mikään ihme, että Elina 1960-luvun vaihteesta alkaen voitti useana vuonna Elokuva-aitta  – lehden järjestämän ”Suomen suosituin elokuvanäyttelijätär”– äänestyksen.

Peter von Bagh toteaa myös että nuoren tytön rutiiniroolien takana oli todellinen, vahva näyttelijäpersoonallisuus. Ensimmäinen muistettavampi/vakavampi elokuvarooli Salolla oli Maunu Kurkvaaran elokuvassa Patarouva (1959).
Sittemmin hän on ollut monen erityyppisen ohjaajan luottonäyttelijöitä. Yleisradio on tuonut vanhoja Suomi-filmejä kiitettävästi aina uusien katsojasukupolvien nähtäviksi. Niinpä monet meistäkin saattavat muistaa Elina Salon roolityöt esim. Matti Kassilan ohjaamassa klassikossa Komisario Palmun erehdys (1960) sekä sitä seuranneessa Kaasua, komisario Palmu! -elokuvassa. Samoin Salon vahva näyttelijäpersoonallisuus pääsi kunnolla esiin suomalaisen elokuvan ”uuden aallon” myötä muun muassa Risto Jarvan ja Jaakko  Pakkasvirran esikoiselokuvassa Yö vai päivä (1962) sekä etenkin Jarvan elokuvassa Työmiehen päiväkirja (1967).

1970-luvulle tultaessa Elina Salon elokuvaura hiljeni, ja muutaman vuoden ajan hän teki vain pieniä sivurooleja.
Rooli runoilija L.Onervana Jaakko Pakkasvirran Eino Leino -elokuvassa Runoilija ja muusa (1978) käynnisti taas uuden aktiivisemman vaiheen. Näihin vuosikymmeniin kuuluvat monet taiten tehdyt luonneroolit Aki Kaurismäen elokuvissa, joista mainittakoon Kauas pilvet karkaavat (1996) ja toistaiseksi viimeisenä Le Havre vuodelta 2011. Roolisuorituksistaan molemmissa viimemainituissa filmeissä Elina Salo palkittiin Jussi-palkinnolla.
Elina Salon uralle onkin mahtunut monia palkintoja, kuten vuonna 2009 myönnetty arvostetun ranskalaisen Ordre des Arts et des Lettres -ritarikunnan komentajamerkki 50 vuotta kestäneestä monipuolisesta urasta elokuvan, television ja teatterin parissa. Mainitsen tämän siksi, että toivon Elinan hetken kuluttua kertovan meille yhteyksistään Ranskaan ja ranskan kieleen.

Elina Salo on esiintynyt kaikkiaan yli 70 elokuvassa: monien pikkuroolien lisäksi hänellä on ollut sekä nuoruudessaan että myöhemminkin merkittäviä sivuosia. Monipuolisesti lahjakkaana hän on tulkinnut niin vakavaa draamaa kuin kepeää komediaakin.
Elokuvaroolien rinnalla Elina Salo on tehnyt näyttävää uraa myös teatterissa esim. Intimiteatterissa, Radioteatterissa ja vuodesta 1967 lähtien Lilla Teaternin riveissä. Kaksikielisenä näyttelijänä hänellä on siis riittänyt kysyntää myös puhenäyttämön puolella, samoin tv-teatterissa ja radiossa niin Suomessa kuin Ruotsissakin.

Pikku Myyn roolissakin hän esiintyi ensiksi Lilla Teaternin Muumi-näytelmissä sekä Vivica Bandlerin ohjaamassa ruotsinkielisessä televisionäytelmässä Mumintrollet (1969). Peter von Bagh on taitavasti kiteyttänyt Elina Salon sykähdyttävän näyttelijäpersoonan seuraavasti:
”Elina Salon ”présence” ja säteilyvoima eivät toki ole olleet vain nykyisin jo hauraan elokuvan varassa: hän on radion lastenohjelmien rakastetuimpia ääniä. Animaatiosarjassa Muumilaakson tarinoita ja elokuvassa Muumipeikko ja pyrstötähti hänestä tuli koko kansan Pikku Myy, hyvin julkinen hahmo siis, ja samalla yksi niistä valkokankaan suomalaisista tähdistä/näyttelijöistä, joiden salattu minuus on merkinnyt valkokankaan taikaa jännittävimmillään.”

 

Miki Kuusi on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt tehdä ja saavuttaa jo paljon. Hän kirjoitti SYKistä vuonna 2008. Armeijan ja RUK:n käytyään hän aloitti opinnot Aalto Yliopistossa vuonna 2009. Varsin pian hänestä tuli Aaltoesin eli Aalto Entrepreneurship Societyn puheenjohtaja. Aaltoes on opiskelijoiden vetämä kasvuyritysyhteisö, jonka tavoitteena on parantaa toimintaedellytyksiä kansainvälisiksi kasvuyrityksiksi pyrkiville yrityksille Helsingissä ja Suomessa. Aaltoesin rinnalle syntyi myös yritys Ankka-yhtiöt, joka oli mukana Aalto Yliopiston varainkeruussa sen perustamisen aikoihin. Markkinointi&Mainonta -lehti nimesi Aallon varainhankintakampanjan vuoden 2011 markkinointiteoksi.

Kokemusta ja oppia palkittava henkilö haki myös peliyhtiö Supercellistä sekä perusti Startup Saunan yhdessä monien merkittävien yrittäjien, sijoittajien ja johtajien kanssa. Startup Sauna on ns. kiihdyttämöohjelma lupaaville teknologiayrityksille Pohjois- ja Itä-Euroopassa.

Muutamassa vuodessa tämä nuori mies oli jo ehtinyt olla mukana monessa start-up-projektissa ja yrityksessä.  Vuonna 2011 alkunsa sai kansainvälisesti erittäin merkittäväksi ja vaikutusvaltaiseksi noussut teknologiatapahtuma Slush. Slush sai ainakin osittain alkunsa siitä, että perustaja oli kuullut monen tahon valittavan , ettei Suomessa arvosteta yrittäjyyttä ja että menestyvät hankkeet myydään nopeasti ulkomaille. Slush oli konkreettinen vastaus tähän: tapahtuma, joka nostaa esiin yrittäjyyttä, innovaatioita, yhdistää sijoittajia ja yrittäjiä ja ideoita sekä tuo esiin niin suomalaiselle kuin kansainväliselle medialle nousevien yritysten tarinoita. Tapahtuman menestys on ollut huimaa: esimerkiksi 2015 Slushissa oli noin 15 000 osallistujaa sadasta eri maasta, noin     1 700 start-upia sekä satoja sijoittajia ja toimittajia ympäri maailman. Tapahtumakonsepti ei rajoitu vain Suomeen; esimerkiksi Japanissa järjestetään tällä viikolla toistamiseen nyt viiteen tuhanteen kävijään kasvava Slush Asia.

Itseäni on muuten aina hymyilyttänyt tapahtuman nimi, Slush – räntä tai loska – sekä järjestämisajankohta marraskuu. Sitä Suomi on, mutta silti meillä on huippuideoita ja ihmisiä!

Slushin neljä ensimmäistä vuotta palkittava henkilömme veti tapahtumaa, tehden ympäripyöreitä päiviä. Kun vuonna 2014 tapahtuma oli noussut yhdeksi Euroopan merkittävimmistä teknologiatapahtumista, oli aika siirtyä toisten haasteiden pariin.

Ja taas keksittiin uutta. Palkittavamme uusin yritys, Wolt Oy, on kehittänyt ravintolamaailmaan liittyvän mobiilisovelluksen. Tämän sovelluksen avulla voi tilata ja maksaa ruoan etukäteen valitusta ravintolasta, joita on tällä hetkellä palvelussa mukana yli 500. Kännykällä tehdyn tilauksen jälkeen sinun tarvitse tehdä muuta kuin noutaa valmiit ruoat tiskiltä, tai pientä lisämaksua vastaan ne toimitetaan kotiin Woltin kuljetusverkoston toimesta. Näin ravintolaruokaa saa kaupungin suosituimmista ravintoloista myös kotiinkuljetettuna keskimäärin 30 minuutissa, vaikka ravintolat eivä itse tarjoaisikaan kotiinkuljetusta.
Palvelulla on Suomessa jo yli 100.000 käyttäjää, ja Wolt julkaisi huhtikuussa uuden 10 miljoonan euron rahoituskierroksen, jonka turvin yhtiö laajentaa nyt muualle Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Tukholman Wolt avasi muutama viikko sitten.

Yhden Woltin perustajan, Vuoden Sykkiläisen miehen, suuri unelma on listata Wolt pörssiin ja tehdä siitä kansainvälinen yritys, joka nostaa Suomea maailmankartalle. Emme hetkeäkään epäile eikö näin voisi käydä.

Palkittavamme on sanonut, että hän näkee ympärillään hyvin keskeneräisen maailman. Aina on tilaa määrittää uudelleen, miten se maailma toimii. Lisäksi häntä kiehtoo se, miten pitkälle yksinkertaisen idean voi jalostaa.
Hän uskoo, että taito katsoa kauas on yksi hänen menestyksensä salaisuuksista.

Hänen menestykseensä uskovat muutkin. Tunnettu brittiläinen teknologia-alan lehti Wired nimesi hänet syyskuussa 2015 Euroopan sadan vaikutusvaltaisimman teknologiavaikuttajan listan sijalle 32. Lisäksi hänet nimettiin tammikuussa 2016 talouslehti Forbesin 30 merkittävimmän alle 30-vuotiaan kuluttajateknologia-alan vaikuttajan joukkoon.

 
Kouluneuvos Kirsti Mäkinen oli Sykissä rakastettu pitkäaikainen äidinkielen lehtori. Munkkiniemen kreivitär Kirsti Mäkinen on kotoisin Tampereelta. Vaikka hän on Tampereen Yhteiskoulun kasvatti, on hän sydämeltään aito sykkiläinen. Kirsti Mäkinen on paitsi opettajana ja kirjailijana sekä kulttuurin rakastajana ja rikastajana ansioitunut myös palkittu mm. Valkoisen ruusun ritarimerkillä. Kirsti Mäkisen henki on oppilaiden ja kollegoiden mukaan seuraavanlainen: "Kirsti oli innostava, kannustava, joustava, aikanaan edistyksellinen erilainen opettaja. Hän on mm. luonut kouluun tiedotusopin kurssin ja tuonut luokkaan Suomen parhaat toimittajat. Hän on vienyt oppilaita teatteriretkille Lahteen ja Tampereelle aikana, jolloin kukaan muu ei sitä tehnyt ja jolloin opetus tapahtui tiukasti luokkahuoneissa.Kirsti kantoi huolta ja vastuuta erityisesti heikosti menestyvistä oppilaista, esim. paluuoppilaista ja muista sellaisista oppilaista, joiden kotona ei juurikaan Suomen kielen opiskelua tuettu. Kirstin hengestä kertoo mm. se, että useat entiset oppilaat pitävät häneen vieläkin yhteyttä. Kirsti on myös opettanut omalla ajallaan esim. ulkomaan matkojen yhteydessä ulkomailla asuvien perheiden lapsille kirjallisuutta ja hän sparrasi IB-opiskelijoita suomen kielen haasteissa. Kirsti opetti muitakin kuin sykkiläisiä kesäisin Oriveden opistossa, kun hän ei itse ehtinyt paikalle, hän järjesti entisen oppilaansa vetämään kursseja. Kirsti itse ilmoittaa harrastuksikseen puhumisen ja kirjoittamisen, nämä harrastukset ovat meillekin kaikille Kirstin tunteville tuttuja.Kirsti on tosi sykkiläinen! Hän puhuu edelleen meistä ja meillä tapahtuu, kun tarkoittaa Sykkiä."
 
 
Jussi Valtonen syntyi Helsingissä 9.6.1974, kävi peruskoulun Meilahdessa The English Schoolissa, aloitti elokuussa 1990 SYK:n lukion vastaperustetulla kansainväliseen ylioppilastutkintoon johtavalle IB-linjalla, ja suoritti International Baccalaureate - tutkinnon kolme vuotta myöhemmin. Vuoden 2015 naispuolinen sykkiläinen, kouluneuvos Kirsti Mäkinen, oli Jussi Valtosen äidinkielenopettaja koko lukion ajan. Niinpä hänen tutkintotodistuksessaan näkyy Finnish A1 higher levelin kohdalla paras mahdollinen arvosana 7. Jussi Valtonen on suorittanut ja suorittaa korkeakouluopintoja Helsingin yliopistossa (pääaineena psykologia), The Johns Hopkins Universityssä Baltimoressa (MA Cognitive Science,kognitiotiede, neuropsykologia) ja The University of Salfordissa Manchesterissä (MA Film Screen Writing eli elokuvan käsikirjoittamisessa). Opintojen ja psykologin työn rinnalla Jussi Valtosesta kasvoi myös kirjailija. Helsingin yliopistossa hän osallistui vuosituhannen vaihteessa ”Luovan kirjoittamisen – ryhmän”, niin kutsutun ”nobelistiklubin” toimintaan. Jussi Valtonen debytoi kuitenkin tietokirjailijana vuonna 2000, jolloin Ben Furman ja hän julkaisivat yhdessä masennusta käsittelevän teoksen Jossakin on ilo. Esikoisromaani Tasapainoilua ilmestyi 2003, novellikokoelma Vesiseinä 2006, toinen romaani Siipien kantamat 2007 ja kolmas He eivät tiedä mitä tekevät voitti viime syksynä Finlandia-palkinnon.
 
 
Suvi-Anne Siimes aloitti SYK:n lukion elokuussa 1979. Tämä 70-luvun loppu oli aikaa, jolloin SYK oli juuri vahvistanut asemansa kielikouluna ja kielet sekä kansainvälisyys nostivat päätään. SYK:n jälkeen hän valmistui Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta valtiotieteen lisensiaatiksi 1993. Suvi-Annen työura jatkui kotiseudun Pohjan kunnallispolitiikasta aina kulttuuriministeriksi ja toiseksi valtionvarainministeriksi Lipposen hallituksissa. Politiikan jälkeen hän on vaikuttanut Lääketeollisuus Ry:n toimitusjohtajana ja vuodesta 2011 alkaen Työeläkevakuuttajat TELA Ry:n toimitusjohtajana sekä Itellan ja Veikkauksen hallituksen jäsenenä. TELA pitää huolta työeläkejärjestelmämme pysyvyydestä ja kehityksestä, Veikkaus on eräs merkittävimpiä suomalaisen kulttuurin tukijoita ja Itella suorittaa merkittävää yhteiskunnallista tehtävää suomalaisille viestinnän sekä kansainvälisen kaupan saralla. Kaikki nämä ovat toimia ja tehtäviä SYK:n arvoja noudattaen.
 
Arkkiatri Risto Pelkosen valintaa perusteli Anja-Liisa Alanko alumnitilaisuudessa 14.5.2014 seuraavasti: "Aloitetaan siis A:sta, koska A niin kuin arkkiatri ja A niin kuin alumni. Arkkiatrihan on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi, eikä Suomessa voi olla kuin yksi arkkiatri kerrallaan. Itsenäisyyden aikana Suomessa on arkkiatrin arvon saanut kaikkiaan kuusi lääkäriä. Näistä kolme liittyy omalla tavallaan SYK:hon. Werner Oswald Renkonen oli arkkiatri vuosina 1943–1951 ja hänen linkkinsä SYK:hon oli hänen vaimonsa. Helena Streng-Renkonen oli koulussamme opettajattarena ja johtajattarena vuodesta 1913 vuoteen 1945, peräti 32 vuotta. Hänen seuraajansa Arvo Ylppö ehti 40 vuoden ajan liittää arkkiatrin arvonimen niin voimakkaasti itseensä, että ainakaan oma sukupolveni ei osannut kuvitella ketään muuta tuohon tehtävään. Arvo Ylpölläkin oli läheiset kontaktit SYK:hon, olivathan hänen ensimmäinen vaimonsa ja kolme lasta koulumme alumneja. Mutta jo pitkään, vuodesta 1995, arkkiatri on ollut Suomessa yhtä kuin Risto Pelkonen. Risto Pelkonen on pitkän linjan perussykkiläinen, joka kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1950. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1963 Helsingin yo:ssa. Arkkiatrin arvonimeen ei lääketieteellinen etevyys kuitenkaan yksistään riitä, tarvitaan myös vakuuttavat kansalaisansiot.  Kiinnostuneet voivat hakea lisätietoja Googlesta, josta eilen illalla tuli hänen nimellään 106 000 osumaa. On oikeastaan Suomen kannalta onnellista, että Risto Pelkonen jäi eläkkeelle varsinaisesta lääkärin työstään jo vuonna 1994. Hän on jossain haastattelussa todennut, että jätti vakinaisen virkansa, jotta nuorille kollegoille riittäisi töitä. Risto Pelkonen on pitkään myös kouluttanut lääkäreitä ja aina tukenut ja kannustanut nuorempia virkaveljiään. Uskaltaisin väittää että täyspäiväisenä arkkiatrina hän on uurastanut ainakin toisen elämäntyön. Hän on jaksanut ja ehtinyt puhua humanistisen lääkintätaidon puolesta ja julkisen terveydenhuollon ongelmista, hän on osallistunut terveydenalan työriitojen ratkaisuihin ja yrittänyt vaikuttaa nuorten ja vanhusten, syrjäytyneiden ja paperittomien ongelmien ratkaisemiseen. Kohta kahdenkymmenen vuoden ajan hän on toiminut aktiivisena kansakunnan omantunnon ravistelijana. Rauhallisesti, päättäväisesti ja vakuuttavasti hän jaksaa muistuttaa lähimmäisen auttamisen ja yhteisen hyvän eteen työskentelyn tärkeydestä. Rehtori Jorma Soveri totesi koulun 75-vuotisjuhlassa 1961,että koulun päämääränä, nykyään sanoisimme varmaan missiona, on kasvattaa koululaisesta itsenäisesti ajatteleva ja kyselevä sekä eettisesti kypsynyt henkilö.  Juuri tällainen yksilö uskaltaa valita elämänurakseen lääkärin kutsumusammatin, joten ei ehkä ole sattumaa, että SYK:n alumnien joukossa on ollut poikkeuksellisen paljon lääketieteen opiskelijoita. Vuoden miespuoliseksi sykkiläiseksi olemme valinneet heistä parhaan, Risto Pelkosen, joka on sanonut 80-vuotissyntymäpäivä-haastattelussaan: ”Sydämen pohjassa täytyy olla tilkka körttiläisyyttä: täytyy olla uskoa itseensä ja rohkeutta päätöksiin ja kykyä olla nöyrä”.
 
Hannu "Hande" Nurmio eli Tuomari Nurmio valittiin vuoden sykkiläiseksi. Valinnan tekivät Sykin eli Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun entiset oppilaat. Tuomari Nurmio kiitti valitsijoita kiitospuheessaan kertomalla lapsuudestaan ja siitä, kuinka hänen elämänsä muuttui, kun hän hulttiopoikana pääsi erivapaudella silloisen rehtorin Vesa Nikusen armosta Sykkiin. Hannu Nurmio joutui menemään luokkatasoa alemmalle lukion ensimmäiselle, mutta sanoi sen kannattaneen. Edellisessä koulussaan rehtori oli sanonut, ettei häntä koulussa juuri kaivata. "Se oli minulle käänteentekevä tapahtuma. Aloin tulla toimeen opettajien ja oppilaiden kanssa ja koulukin alkoi sujua. Jatkuva myöhästelynikin hyväksyttiin." Kiitokseksi valinnastaan Tuomari Nurmio soitti kappaleet Dumari ja Valo yössä.
 
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu
Isonnevantie 8
00320 Helsinki
Kanslia puh. 09 4774 180
syk@syk.fi
Kartta